Mietelauseita ja arvoituksia
“Jokainen ihminen, joka katoaa tästä maailmasta, jättää luomakunnan suureen kuvakudokseen aukon. Sillä aukolla, kuten rei’illä kankaassa yleensä, on taipumus revetä lisää, eikä kukaan poismennyt haluaisi kuulla, kuinka suuren railon heidän pieni elämänsä on lopulta jättänyt maailmaan.”
"Ero sen välillä surenko sitä, kuinka pahoja muut ovat, vai sitä, kuinka paha olen itse on kuin Paratiisin ja Helvetin välillä, sillä kumpikin on totta, enkä voi kumpaakaan itse muuttaa, mutta armo seuraa vain toista."
“Joka joutuu itse keksimään elämälleen merkityksen, ei voi löytää elämälleen sellaista merkitystä, joka merkitsisi enemmän, kuin hän itse merkitsi alun alkaen.”
Senkin syön
On kulhossa limppu
Sen varmasti syön
On kukkia kimppu
Senkin syön
On linna ja muuri
Ne varmasti syön
Laps’ syntynyt juuri
Senkin syön
On muistojen virta
Sen varmasti syön
On kuulahin ilta
Senkin syön
On urhoja sata
Ne varmasti syön
On rautainen pata
Senkin syön
On viisaiden kirja
Sen varmasti syön
On pellolla karja
Senkin syön
Rikas ja kurja,
Lempeä, hurja,
Hyvä ja nurja
Suomi ja Turja
Ne syön
Sillä homehtuu limppu
Ja lakastuu kimppu
Ja rapistuu muuri
Jää unholaan suuri
Ja ihminen vanhenee.
Kun se minua kävelee.
Linnusta vietiin
Linnusta minut vietiin,
terän hännille tuotiin.
Nyt olen mustassa lammessa,
tai muuten hyvässä tallessa.
“On helpompi tuijotaa tulevaisuuteen, kuin tähän hetkeen. Se on merkillistä, sillä emme tiedä tulevaisuudesta juuri mitään, emmekä varsinkaan näe sitä. Mihin me siis tuijotamme?”
"Vannottu vala, annettu lupaus on pintaliitäjän pahin uhka, koska se uhkaa paljastaa kaikille, millaista tekoa hän on."
En ole kirja
En ole kirja. Olen nähkääs yksikantinen,
kauttaaltani kova, sekä harvasanainen.
En ole kirja, vaikka avaudunkin aarteisiin.
Sydämeni kilisevi kovuuttansa. Niin.
En ole kirja. Minut tyhmempikin halajaa,
saako kunniata? Viisauta eipä saa.
Kuule et, näe et
Sitä kuule et,
sitä näe et,
sitä tunne et,
sitä maista et,
vaan sen havaitset,
kun satut paikkaan, josta puhutaan
pimeässä kuiskauksin vaan,
ja jossa valittavan tiedät maan.
"Jos et voi selittää syntymästä saakka sokealle, millaista on nähdä, älä oleta, että sinulle itsellesi voitaisiin selittää kaikki Jumalan salaisuudet."
"Väärä vala on ansa, jonka valapatto virittää kunniallensa."
Pyydetty ei toivottu
Minua usein pyydetään,
vaan toivota eipä sittenkään.
Joka mun pystyy kestämään,
se enempi oppii veljiään.
Mikä lien sen arvata saa.
Metsän noita
Metsän noita ihana.
Päivät päästään hohtava.
Vaikka valon välttäjä.
Kuolettavan hyytävä.
Silti silkinpehmeä.
Arvaamaton, pettävä
Lastenkanssaleikkijä.
Pikkusynninpeittäjä.
Moniainen olen mä!
Suu
Kalmankylmä suu
avautuu
kätköön pihamaan
koleaan.
Sinne aurinko ei suo valoaan.
Rikkautta sieltä nostetaan,
jonk' ei arvo laske milloinkaan
vaikkei kenties lopu nostokaan.
"Sokeiden valtakunnassa yksisilmäistä pidetään mielipuolena."
Karvaa lautaselle
Keltainen karva
ei pehmyt, ei harva
ruskeaa selkää peittää.
Pian turkki on aika heittää
ja paistaa tai maidossa keittää.
"Kukaan ei ole oman onnensa seppä. Parhaatkin meistä ovat vain kisällejä."
"Se, mitä kannamme mukanamme kertoo meistä enemmän kuin se, mitä hankimme itsellemme."
"Lupaukset on tehty rikkomaan rikkojansa."
"Niin pian, kuin joudumme keksimään ensimmäisen tekosyyn oikeuttaaksemme jotakin, jonka tiedämme vääräksi, joudumme liukkaalle rinteelle. Voi olla helpompi kasvattaa selkäänsä siivet, kuin nousta sitä rinnettä pitkin takaisin."
Hiuksiniekka
Sinun hiuksesi
ovat päässäsi.
Minun hiuksiini
puet itsesi.
Ja itse syönpä kedon takkia
Nyt on tullut aika arvata!
Riisuja
Kaiken riisun, vaan en saata häpeään
teitä sittenkään.
Kohtaa täällä vesi tulen matkallaan
ilmaan utuisaan.
Voin tukalakin olla, mutta yhä mielellään
moni astuu tänne lämpimään ja hämärään.
"Ylöspäin virtaava puro, uhrautumishaluton rakkaus, ja kansa, joka on Jumalaansa hyveellisempi."
"On monia muistoja, joista haluaisimme eroon. Mutta miten voisimme käsittää itseämme ilman niitä? Niihin liittyvä kipu on se, mistä todella haluamme eroon, mutta se säilyy helposti muiston ulkopuolellakin. Vain armo voi poistaa menneisyyden taakat"
“Ihminen on aina osannut välittää niistä, jotka kykenevät puolustamaan omaa asiaansa. Välitä sinä niistä, joilla ei ole ääntä.”
Tanssija
Tanssija tanssii ruokansa päällä.
Silloin on tanssija pahalla päällä,
kun ruoka on pilattu kurjalla säällä.
Ei tanssija viinalla kuole, vaan jäällä.
Ken onkaan tuo tanssija täällä?
Ystävän sukulainen
En ystävä ole, vaan ystävän sukua kyllä.
Lauluni kaikuu yöllisen tunturin yllä.
Jos silmäni minun näät yön hämäryydessä tiellä,
meitä on monta henkesi ottajaa siellä.
“Kokemuksella iästä selvitään.”
“Suurin este totuuden löytämisen tiellä on taipumuksemme paeta sitä.”
Pieni velho
Metsien velhon ma tapasin, taikojan pienen
yllänsä harmaja viitta niin voimallinen.
Tuulien teitä se katosi perässään vieden
puuhkansa pehmeän: purjeensa kummallisen.
“‘Ei se ole edes ihminen… ei ainakaan samalla tavalla, kuin minä’, on ensimmäinen suuri harppaus tiellä pimeään. Ja kuinka moni sen harppauksen onkaan tehnyt!”
“Kaksinaismoralismi on pahan ihmisen tapa osoittaa tuntevansa moraalin lain.”
Kummallista kultaa
On kultaa mettäkin juoksevampaa.
Se juhlaan kurjankin aatokset saa,
vaan se rähmälles nakkaa
ja päätäsi hakkaa.
Voi miksi, voi miksi niin rakastitkaan
sitä kultaa ja virtaamistaan.
Se seuraa
Se seuraa päivän lasta lakkaamatta,
ja sitä öiset varkaat seuraavat.
Sen häälymään saa sitä poistamatta
nuo harmaan päivän pilvet vaaleat.
Vaan aina sen kai jossain tavoitat.
“Oikeuden käsi on samalla liian kaukana ja pelottavan lähellä.”
Ratkaisut arvoituksiin: Senkin syön: Aika; Linnusta vietiin: Sulkakynä; En ole kirja: Aarrearkku; Kuule et, näe et: Kalman haju; Pyydetty, ei toivottu: Kritiikki/hiova palaute; Metsän noita: Lumi; Suu: Kaivo; Karvaa lautaselle: Vilja; Hiusniekka: Lammas; Riisuja: Sauna; Tanssija: Tuli; Ystävän sukulainen: Susi; Pieni velho: Liito-orava; Kummallista kultaa: Olut; Se seuraa: Varjo.